Vuonna 2003 AMOS-kranaatinheitinjärjestelmä oli uusinta uutta. Kirjoitin Ruotuväkeen AMV-alustalle rakennettavan AMOS-järjestelmän tekniikasta kertovan artikkelin. AMOS-järjestemä ampuu samaa kranaattia kuin perinteinen 120-mm heitin, mutta kaikki muu siinä onkin mietitty uusiksi.
Kranaatinheittimistön tulivoima ja liikkuvuus uudelle vuosituhannelle
AMOS ampuu ja irtaantuu
AMOS-järjestelmä on uusinta uutta kranaatinheittimistön saralla. Sen suurimmat edut ovat nopeus ja tulivoima. Se avaa tulen nopeasti ja ennen kaikkea poistuu nopeasti ennen vihollisen vastatykistön toimintaa.
Tuomas Sauliala, teksti
SA-kuva, kuvat
Perinteinen kranaatinheitin on pysynyt likimain samana toisesta maailmansodasta asti. Tarkkuus, ampumaetäisyys ja kaliiberi ovat kasvaneet samalla kun ampumatarvike on kehittynyt.
Perinteisen kevyen kranaatinheittimen etuna on hyvä liikkuvuus. Nykyiset raskaat kranaatinheittimet ovat kuitenkin kuorma-autolla liikkuvaa tavaraa. Tuliasemasta lähtö ammunnan jälkeen kestää, miehistö ja kalusto ovat suojattomana ja kranaattien lentorata on korkea, joten tuliasema on helppo jäljitettävä vihollisen vastatykistötutkalle.
Tilanne on heitinpatteriston kannalta huono. Kranaatinheittimistön täytyy ampua ja lähteä tuliasemasta nopeammin. Maailmalla onkin kehitteillä monenlaisia ajoneuvoasenteisia kranaatiheittimiä. Patria Hägglundsin ratkaisu heittimistön modernisointiin on AMOS-järjestelmä (Advanced Mortar System).
Kymmenen osumaa yhtäaikaisesti
AMOS-ammunta alkaa tuliasemaan ajolla. Maaperän on oltava riittävän tukeva 26-tonniselle ajoneuvolle ja ampumasektorin riittävän avoin. Lisäksi ajoneuvon on päästävä liikkelle heti ammunnan jälkeen.
Aluksi järjestelmän laskin selvittää paikannusjärjestelmältä ajoneuvon sijainnin ja suunnan. Viimeistään tässä vaiheessa syötetään maalin koordinaatit. Lisäksi laskin tietää sääsanoman perusteella ammuntaan vaikuttavat sääolosuhteet ja osaa kääntää heittimen putket oikeaan suuntaan ja korotuskulmaan.
Varsinainen tulitoiminta tapahtuu puoliautomaattisessa heitintornissa. Tornin etuosassa on samaan kehtoon asennettu kaksi tuliputkea ja latausmekanismi, johon miehistö lataa kranaatteja. Kranaattien perään on kiinnittetty erityinen tumppihylsy, minkä avulla latausjärjestelmä käsittelee ja laukaisee kranaatteja.
Sopivalla 2-7 kilometrin ampumaetäisyydellä voidaan ampua kymmenen kranaattia eri ajopanoksilla ja korotuskulmilla siten, että ne kaikki osuvat maaliin samanaikaisesti. AMOS on markkinoiden ainoa kranaatinheitinjärjestelmä, joka kykenee tällaiseen ryöppyammuntaan.
Ammunnan jälkeen ajoneuvon kuljettaja painaa kaasua. Tulipaikalta täytyy päästä ripeästi pois, sillä vihollisen vastatykistö voi aloittaa tulituksen muutamassa sekunnissa. AMOS-järjestelmän taistelunkestävyys perustuu ensisijaisesti nopeaan tuliasemalta poistumiseen. Lisäsuojaa antaa tornin ja alustan kevyt panssarointi.
Eri versio Suomelle ja Ruotsille
AMOS-torni voidaan asentaa hyvin erilaisille alustoille. Vaatimuksena on riittävä tila ja kantavuus 4,4 tonnin heitintornille.
Uusimman prototyypin alustana ollut Pasi XA-203 ei sovellu parhaalla mahdollisella tavalla AMOS-järjestelmälle. Vaunu on ilman torniakin raskas kuudelle renkaalle, ja AMOS-tornin kanssa maastoliikkuvuus heikkenee entisestään. Puolustusvoimien tilaama AMOS-järjestelmä toimitetaankin Patrian uudella AMV 8×8 -alustalla (Advanced Modular Vehicle).
Ruotsiin järjestelmä toimitetaan CV90-alustalla, mikä kykenee kantamaan raskaamman kuorman. Tornista on voitu tehdä ammunnan osalta täysin automaattinen siten, että tornin takaosassa on kranaateille kaksi revolveripesää joissa kummassakin on 13 kranaattia. Latausautomatiikka siirtää kranaattia pesästä putkeen, näin saavutetaan suurempi nopeus ryöppyammunnassa, yhteensä 14 kranaattia yhtäaikaisesti maaliin.
Porin Prikaatissa AMOS-järjestelmän protyypin testauksessa mukana ollut luutnatti Klaus Tapio suhtautuu uuteen järjestelmään luottavaisin mielin:
- AMOS tulee mullistamaan heittimistön toiminnan, kunhan latauskoneisto saadaan toimimaan oikein.
Patria Hägglundsin Kari Reunamäki tietääkin kertoa, että vuonna 2006 toimitettavaan nollasarjaan latausjärjestelmä muutetään täysin sähköiseksi.
- Samalla panssarointia vahvistetaan suojaamaan 7,62 mm panssariluodilta. Tällä hetkellä torni suojaa tavallisilta 7,62 mm ammuksilta.
Kranaatinheittimistölle uusia käyttökohteita
AMOS-järjestelmä voi ampua paitsi perinteisille heittimistön lentoradoille, myös suorasuuntauksella ja vaakatason alapuolelle. Vaunu soveltuukin paitsi perinteiseen heitintoiminaan, myös muualle taistelukentällä.
Heittimille kehitetään kiihtyvällä vaihdilla ympäri maailmaa erikoisammuksia, erityisesti ballistiselle radalle ammuttavia maaliin hakeutuvia ammuksia. Yksi tällainen on ruotsalaisten Saabin ja Boforsin yhteisprojekti STRIX. Siinä ammuksen kärjessä on lämpöhakupää, joka ohjailee ammuksen rungossa olevia ohjausraketteja. Näin ammus hakeutuu ylhäältä päin vihollispanssarin kattoon ja räjäyttää onteloammuksen. Tällaisia kevyitä ohjautuvia ammuksia on kaavailtu käytettäväksi myös asutuskeskustaistelussa, jossa korkeilla lentoradoilla voidaan ampua tulitukea rakennusten väliin. Lisäksi tarkalla tulella vältetään siviilitappioita.
Toinen heitinammusten kehityssuunta on ison 120-millisen kranaatin lastaaminen pienemmillä tytärammuksilla, jotka voidaan sopivassa vaiheessa lentorataa laukaista irti. Näin saadaan tulivaikutusta perinteistä kranaattia suuremmalle alueelle, mikä on tehokasta suojaamatonta elävää voimaa vastaan.
Lisäksi kranaatille yritetään saada lisää kantomatkaa. Puolustusvoimilla käytössä olevilla raskailla heittimillä ammutaan noin yhdeksän kilometrin päähän. AMOS-järjestelmälle pyritään kehittämään pitkän kantaman ammusta, joka kantaisi kahteentoista kilometriin.
Maailmalla vain yksi vastaava
Maailmalla on AMOS-järjestelmän lisäksi vain yksi torniin asennettu 120-millistä heittimistön kranaattia ampuva järjestelmä, British Aerospacen AMS (Armoured Mortar System). Siinä on vain yksi putki, eikä se kykene ryöppyammuntaan. Molemmat järjestelmät kilpailevat pääsystä osaksi Yhdysvaltain Future Combat System (FCS) -järjestelmää. Lisäksi AMOS-järjestelmälle on povattu menekkiä Euroopan markkinoilla.
Puolustusvoimien tilaaman 24 AMOS-järjestelmän kokonaishinta on reilut 100 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa. Ensimmäinen neljän vaunun niin sanottu nollasarja toimitetaan vuonna 2006. Tämän sarjan perusteella Patria toimittaa 20 tuotantomallia vuosina 2008-2009, jonka jälkeen nollasarja päivitetään vastaamaan tuotantosarjaa.
Patria AMOS AMV
Tornin paino: 3,6 t
Kokonaispaino: 25 t tyhjänä
Korotuskulma: -3 – 85
Putken pituus: 3 m
Lisäaseistus: 7,62 mm konekivääri
Ammuskuorma: 48 kranaattia
Panssarointi: 7,62 panssariluoti
Miehistö: 4 (Kuljettaja, lataaja, ampuja, vaunun johtaja)
Paikannusjärjestelmä: Honeywell TALIN
Kolmesta prototyypistä lopulliseen vaunuun
1994 – Ensimmäiset selvitykset uudesta KRH-aseesta
1995 – Suusta ladattava AMOS-A prototyyppi LKV-91-alustalle
1997 – Takaa ladattava AMOS-B -prototyyppi CV90 -alustalle
1998 – AMOS-B -prototyyppi Pasi XA-185 -alustalle
1999 – Patria Hägglunds Oy perustetaan
1999 – Puolustusvoimat tilaa AMOS-PT1 -prototyypin Pasi XA-203-alustalla
2000 – Puolustusvoimat vastaanottaa AMOS-PT1:n
2001 – Puolustusvoimat myy AMOS-PT1:n Ruotsin armeijan materiaalilaitokselle
2003 – Puolustusvoimat tilaa 24 AMOS-järjestelmää
2006 – AMOS ns. nolla-sarjan toimitus, neljä järjestelmää
2008-2009 – Loput 20 järjestelmää toimitetaan