Sähköautot ovat ympäristöystävällisiä ja aika mageita. Ympäristöystävällisyys toteutuu ainakin paikallisesti, mutta unohdetaan saimaannorpat ja pandat hetkeksi ja pohditaanpa mitä autoilun sähköistyminen merkitsee kansantaloudellisesti, euroissa.
Huoltoasemalla myytävän polttoaineen hinnasta suurin osa on veroa, joka jää Suomeen. Varsinaisen menoveden arvosta suuri osa jää sekin kotimaahan, jos bensiini tai diesel on jalostettu Suomessa. Vero on luonteeltaan rangaistuksenomainen, nämä eurot eivät kiihdytä taloudellista toimeliaisuutta. Jalostustoiminta sensijaan luo kerrannaisvaikutuksillaan todellista elintasoa.
Sähköautojen myötä tasavallan sähkönkulutus väistämättä kasvaa. Samalla tuontiöljyn määrä ja arvo pienenee. Suomessa käytettävästä sähköstä suurin osa tuotetaan Suomessa. Talvipakkasilla virtaa joudutaan tuomaan naapureilta, pörssihintaan. Suomessa sähkönkulutus on viime vuosina ollut laskussa, pitkälti teollisen toiminnan laantumisen myötä.
Lisää reaktoreita!
Sähkön hinta ja kysyntä, sähköautot, rakenteilla oleva Olkiluoto 3 ja Fennovoiman reaktorihanke ja tuontiöljyn määrä ja arvo muodostavat mielenkiintoisen kehän. Spekuloidaanpa hieman: Jos sähköisen ajamisen osuus kasvaisi huomattavasti seuraavan kymmenen vuoden aikana, vähenisi tarve tuotavalle öljylle selvästi.
Samalla maahan valmistuu kaksi uutta reaktoria. Kotimaassa tuotettava sähkö korvaisi öljynkulutusta, ja liikkumiseen käytettävä euromäärä laskisi huomattavasti. Suuri osa vähenevästä potista jäisi kotimaahan. Haittaveroja maksetaan vähemmän. Tällöin valtion polttoaineverokertymä pienenisi huomattavasti.
Toisaalta säästynyt raha lisäisi ostovoimaa ja taloudellista toimeliaisuuta muualla. Valtionvarainministeriössä onkin varmasti laskeskeltu tätä kaavaa moneen suuntaan. Riittääkö polttoaineenkulutuksesta säästyneen rahan kulutus muualla korvaamaan verokertymän pienenemisen? Voisiko sähköautoilu jopa luoda uutta teollisuutta Suomeen? Vaikeuksissa rämpivä Fisker Karma tehdään jo Uudessakaupungissa ja Ensto kehittää latausjärjestelmiä. Aluepoliittisin perustein on jopa akkutehtaita rakennettu.
Vaihtotasetta sähköautoilu joka tapauksessa parantaa, samoin kuin omavaraisuutta. Ja onhan sähköautoilu ympäristöteko, jos vain sähkö on asiallisesti tuotettu. Optimisti näkee autoilun sähköistymisessä pienen vallankumouksen, ja nämä ovat hetkiä jolloin uutta taloutta ja teollisuutta syntyy. Aivan kuten eräs kumisaapasvalmistaja parikymmentä vuotta sitten alkoi kehitellä digitaalisia viestimiä. Voimakkaasti kasvava sähköntuotanto voisi tehdä Suomesta myös sähkön nettoviejän.
Pessimisti näkee tulevaisuudessa ydinonnettomuuksia ja öljypohjaisen talouden kuristumisen. Pahimmillan sähköautojen lataukseen lyödään polttoaineveroa vastaava haittavero, mikä tekisi sinänsä hyvän idean sähköautoista vähemmän hyväksi.
Onkin mielenkiintoista pohtia miten painava argumentti autoilun sähköistyminen oli Fennovoiman ydinvoimapäätöksen takana? Autot ja niiden akut ovat perinteisesti isoja ja painavia. Vanha logistiikan viisaus on, että niitä ei kannata suurissa määrin rahdata Kiinasta Eurooppaan. Olisiko tässä valtiovallan tausta-ajatus: Tehdään Suomesta sähköautoilun infrastruktuurin suurvalta?