Tämä sivusto, sauliala.fi, jää toistaiseksi sähköautoaiheisen blogin arkistoksi. Ja onhan täällä muutakin.
Uusimmat sisältöni kirjoitan Autovouhotuksen Oikosulku -blogiini.
Päivitys 14.2.2023: Uusimmat sisällöt ovat uudessa Oikosulkublogissa, mene sinne!
Twitter-virtaani pääset seuraamaan osoiteessa twitter.com/TuomasSauliala
This is a continual post for the First day and the Second day of the Berlin – Amsterdam – Berlin roadtrip with Tesla Model S.
All good things come to an end. The day at Amsterdam was great, but now it was time to continue the road and driving back to Germany and Berlin. The last day began with a route around one of the biggest things ever made by man, the IJsselmeer lake. To reach the 32 km long dam we drove north the motorway A7. From there we continued to Zwolle Supercharger.
Aloitin kirjoittamisen sähköisistä voimalinjoista kaksi vuotta sitten. Tuolloin pääsin sattumalta koeajamaan Plug-in Priusta muutaman päivän. Sähköinen ajo vei mukanaan ensimmäisitä metreistä alkaen.
Kirjoitin silloin ensimmäisen postaukseni otsikolla “Tulevaisuudessa kaikki autot ovat pistokehybridejä“. Pistokehybridit todella ovat tulossa, mutta niin ovat täyssähköautotkin. Parin vuoden aikana olenkin päässyt koeajamaan melkein jokaista Suomen markkinoilla olevaa sähköistettyä autoa, sekä muutamaa markkinoiden ulkopuolella olevaa menopeliä. Reissut ovat vieneet niin Ruotsiin, Saksaan, Itävaltaan kuin Hollantiinkin.
Kaikki hyvä tulee kuitenkin päätökseen, ja suomenkielinen sähköautoja ja latausteknikkaa käsittelevä kirjoitteluni siirtyy tänään uuteen Autovouhotus-blogiin. Mukana on lisäkseni perinteisemmistä autoista kiinnostuneita blogaajia, sekä uutistuotantoa. Oma blogini kulkee nimellä Oikosulku. Ensimmäinen postaukseni käsittelee Renault Zoeta, autoa jota ei tällä hetkellä tuoda Suomeen lainkaan.
Autovouhotuksen kautta saan toivottavasti laajempaa yleisöä ja myös teknisesti laadukkaamman blogialustan. Mukana on vihdoin muun muassa kommentointi.
Jatkan tässä blogissa englanniksi autoista, sekä suomeksi muista mieleen juolahtavista jutuista.
Prius-artikkelissa mainitsemani pikku-diesel on muuten edelleen mulla pihalla.
I have already written a post about the first day on the road, from Germany towards Amsterdam. We didn’t drive the whole route at once, but stayed at German side for the night.
The second day was about to take us to Netherlands and Amsterdam.
The morning began interestingly: The host of our AirBnB -place was so interested in Tesla, we decided to take a drive together to nearby bakery to get the breakfast.
Tilillä ei tarvitse maata sataa tonnia ylimääräistä, jotta saisi näppinsä kiinni Tesla Model S:n rattiin, sillä auton voi myös vuokrata. Suomessa Model S:ää vuokraa Jyväskylästä käsin Sixt -autovuokraamo.
Autovuokran listahinta on tällä hetkellä noin 465 euroa päivältä, mutta ajokilometrit ovat rajoittamattomia – ja nyt myös varsin edullisia. Tesla nimittäin on avannut omat latausasemansa Toijalaan ja Paimioon, Näillä Supercharger-asemilla autoon voi ladata vajaat 300 kilometriä maantiematkaa puolessa tunnissa, ilman mitään kustannuksia. Tyhjästä täyteen akku tulee reilussa tunnissa.
Hohenwarsleben Supercharger, near Magdeburg. The first charge on the route.
Driving the Tesla Model S isn’t a new thing. The car was introduced 2011 in US, four years ago. If Model S would be a normal car, it would have had a facelift already.
But it’s not a normal car. It’s still hugely expensive, and the only car to make over 300 kilometers with one charge. And it’s the only car to have Europe-wide, actually working high speed charging network. And you need both to make long road trips.
I’m definitely not the first one to drive the Model S from Berlin to Amsterdam and back, in four days. But for some moments it felt like that. People asked questions like “what is this car, never seen it before?”, “Oh it’s electric! How far can you go with one charge?” One German fellow seemingly refused to believe the charging is free, but wanted to be polite and not question my words. The third question in the row was of course: “How long it takes to charge it?”.
But I’m happy to answer the questions and discuss the cars. Specially the electric cars.
Tesla Superchargerin työmaa Toijalan ABC:llä. Kuvan otti Jorma Rinkinen.
Toukokuu on ollut Suomen Teslan osalta touhukas. Teslan oma pikalatausverkosto nousee nyt vauhdilla, ja ensimmäisiä autoja onkin päästy jo pikalataamaan Turun suunnalla, Paimion ABC:llä. Toinen pikalatauspaikka nousee lähelle Tamperetta, Akaalle (Toijalaan) samoin ABC-asemalle.
Kolmannen latauspaikan työmaa on mitä ilmeisimmin käynnistynyt Vantaan Kaivokselassa, jonne tulee myös Teslan huolto. Vahvaa huhua on ilmassa Helsingin Makkaratalosta showroomina, saa nähdä miten käy. Lisäksi tiedossa on myös nelostien varressa, Heinolan kohdalle nouseva latauspaikka.
Last fall I had really nice road tour at southern Germany and Austria with a friend and Tesla Model S. Then the plan was to test not only the car and Tesla Supercharger network, but also the local Smatrics operator. Sure there was some issues, but everything went well. The lesson we learned was clear: In case you really want to travel long distances with Model S, specially with kids, you need to be able to rely on Superchargers. So no Superchargers – no roadtrip.
This time I’m actually travelling with kids. This brings the special flavor to driving: We simply cannot take 12 hours leg from A to B. We cannot charge in the middle of nowhere for hours. There needs to be breaks, ice-cream, playgrounds, Lego’s, zoos and so on.
Kannelmäen kauppakeskus Kaaressa on yksi todellinen sähköauton latauspaikka, eli 3x32A Mennekes Type2 -latausliitin.
Voin sieluni silmin nähdä Saksan Wolfsburgissa insinöörien istuneen alas joskus kolme vuotta sitten. Volkswagenin neukkarissa agendalla oli uusi Golf Mk7, ja sen MQB-alustan mahdollistama täyssähköistetty versio.
Tässä hieman alivaloitetussa kuvassa ihastelemme e-Golfia ja sen Led-ajovaloja sekä Tammisaarelaista Enston lataustolppaa. Ihan kaikessa rauhassa, kiire ei ole minnekään.
Ajoin lauantain ja sunnuntain aikana Volkswagenin e-Golffia matkan Helsingistä Turun moottoritietä Salon kautta Kemiönsaarelle, josta takaisin Helsinkiin Tammisaaren kautta.
Volkswagen e-Golf esiteltiin Suomessa viime syksynä. Tuolloin tein tutustumista muutaman kilometrin kiertoajelulla Vantaalla. Mutta nyt takanani reilut 500 kilometriä kaupungissa ja maanteillä ja auton toiminnasta voi sanoa jotain perustellumpaa.
Reissuun päästiin suunnilleen parhaassa mahdollisessa sähköauton ajosäässä: Kirkas, kaunis keli ja juuri sopiva lämpötila jottei tarvinnut juurikaan lämmittää eikä jäähdyttää autoa. Ensimmäinen legi suuntautui ABC Piihoviin, joka on tavallinen ABC-asema Salon kohdalla.
Ensikosketukseni Volkkarin täyssähköiseen Golffiin tapahtui syksyllä 2014. Tuolloin ajokokemus oli muutaman kilometrin, mutta nyt luvassa on pidempi reissu.
Ohjelmassa on ajaa e-Golffilla reilun 300 kilometrin etapin Helsingistä Kemiöön ja takaisin. Menomatkalla ajattelin hyödyntää vanhaa Turun tietä, siellä ajonopeudet ovat hieman rauhallisemmat ja toisaalta mutkikkaammalla tiellä auton käytös tulee paremmin esille.
Paluumatka suuntautuu Tammisaaren kautta. Pisin legi etapilla on Helsinki-Salo, noin 116 kilometriä. Tässä koputellaan jo e-Golfin maksimikantamaa, joten mielenkiintoiseksi menee. Yöksi jäädään luonnonkauniille Kemiönsaarelle. Paluumatkan pisin veto Tammisaaresta Helsinkiin on ripauksen alle sata kilometriä, mutta reissuun pitää lähteä pikalaturilta – jolla tunnetusti ei tavallisesti ladata akkuja aivan täyteen.
e-Golffin latausliitin on eurooppalaisen standardin mukainen CCS. Näitä pikalatausasemia ei ole aivan yhtä paljon saatavilla kuin itämaisia Chademo-liittimiä. Esimerkiksi Lohjan latausasemaa ei voida hyödyntää e-Golffin kanssa.
Seuraa reissua Twitterissä hashtagllä #eGolfRoadtrip.
BMW i8:n erikoisuus ovat ylöspäin aukeavat ovet. Kuvan otti Jaakko Pitkäjärvi.
Autoalan perinteisiä toimijoita on usein kritisoitu innottomuudesta kehittää todella uutta autotekniikkaa. Kaasuttimien vaihto ruiskuiksi ja tuplaturbojen jalostus ovat lopulta vanhan ottomoottorin jatkokehittämistä.
Helposti unohtuu, että esimerkiksi Toyotan Priusta on myyty jo vuodesta 1997 alkaen, siis melkein 20 vuotta. Markkinoille tullessaan hybriditekniikka maksoi Suomessa niin paljon, että sitä ei voinut taloudellisesti perustella. Vihreillä arvoilla kylläkin. Myöhemmin samaa tekniikkaa on tuotu muun muassa Aurikseen ja Lexuksen malleille.
Voimalinjojen sähköistys on edennyt pitkän matkan Japanista Eurooppaan. Tämän hetken mielenkiintoisimmat sähkö-bensiini -hybridit tehdään Saksassa. Isot pelurit Volkswagen ja BMW ovat valinneet hyvin erilaiset polut kehittää autojaan. Siinä missä Volkswagen tuo osaksi MQB-alustaa suunnilleen kaikki mahdolliset voimanlähteet, on BMW rakentanut kokonaan oman “i” -brändätyn linjan sähköistetyille voimalinjoille. Ehkä erikoisinta on se, että kaksi myynnissä olevaa mallia, i3 ja i8 ovat niin erilaisia keskenään. i3 on todellinen kaupunkisähköauto, joskin siihen saa lisävarusteena polttomoottorin kantamaa pidentämään.
Siinä on neliveto, kaksi moottoria, 700 hevosvoimaa ja painoa reilut pari tonnia. Se on Teslan uusin superauto, Model S P85D.
Kyseinen menopeli tuo mukanaan kaksi ajotilaa: Sport ja Insane. Vapaasti suomennettuna autolla voi siis ajaa urheilullisen vauhdikkaasti tai järjettömän vauhdikkaasti. 3,4 sekuntia paikalta sataselle.
Bemari julkaisi kokonaan uuden “i” -brändätyn sarjansa 2013. Tuolloin julkistettiin i3, joka pääsi Saksassa myyntiin vuotta myöhemmin. Auto ei vieläkään ole Suomessa BMW:n tuontiohjelmassa, mutta muutama yksilö niitä jo maassa ajelee.
i3 on pieni kaupunkiauto. Sen kääntösäde on hämmentävän pieni, kiihtyvyys hämmentävän hyvä ja sisustakin viimeistellympi ja laadukkaamman oloinen kuin Teslassa. Toki i3 kahdella pienellä näytöllään jää digitaalisen puolen käytettävyydessä Teslalle, mutta tämä sallittakoon. i3:ssa on selvästi haluttu säilyttää edes jotain häivähdystä vanhasta BMW-maailmasta.
Kirjoitin koeajosta myös englanninkielisen tarinan.
BMW i3 on täysin sähkökäyttöinen, mutta siihen on lisävarusteena saatavissa polttomoottori. Bensanpolttoa ei kytketä suoraan renkaisiin, vaan pientä noin 20 kW moottoria käytetään antamaan lisää virtaa kun akku alkaa käydä vähiin.
In case you haven’t read about Toroidion, the one megawatt supercar yet, you really should. It’s a new Finnish supercar manufacturer, about to present the 1000 kw (about 1300 bhp) supercar in Monaco, April.
The CEO Pasi Pennanen has revealed they actually have invented something new with drivetrain. I’m curious to give my guess about the car.
Drivetrain is built with batteries, power electronics, the motors, gearboxes and software controlling each and all of them.
Viime viikon isot sähköautoalan suomalaisuutiset olivat Toroidion ja Linkkerbus. Näistä jälkimmäinen alkaa rakentelemaan sähköbusseja HSL:n tilauksessa Sastamalassa. Kokoonpanoa on ulkoistettu Fortacolle.
Toroidion on “megawatin auto”, eli yhteensä noin 1300 hevosvoiman sähköinen superauto. Autosta tiedetään todella vähän, mutta Hesarin haastattelussa toimitusjohtaja Pasi Pennanen kertoi firmansa todella keksineen jotain uutta voimalinjatekniikkaa. Ja idea olisi vieläpä noin 40 vuoden takaa.
Mutta mitä uutta autoalalla olisi voitu keksiä?
Sähköautot ovat insinööriteknisestä näkökulmasta aika valmiita paketteja, hyötysuhteita ei voida enää paljoa parantaa. Eniten kehitettävää on akkutekniikassa, jotta akkuja voidaan ladata nopeammin ja ne voivat varastoida enemmän tehoja. Superautojen osalta kysymys tuskin on kuitenkaan akustostakaan, vaan moottorin, vaihdelaatikon ja moottorinohjauksen yhteispelistä.
Refuelling at Gävle Bro, just couple of hunder meters from Tesla Supercharger.
BMW i3 is an electric car. In so many ways it’s something different compared to other electric vehicles there on the roads.
I had a chance to test drive the car for two days on Swedish cities and highways. The trip began from Arlanda airport, somewhere in the middle of Stockholm and Uppsala. Why, my Swedish friends, did you build that airport so far away from your capital??
Luckily the Swedish have also built a high speed (and high cost) rail connection to Stockholm, and the Germans have brought their Sixt car rental service just next to main train station.
Last year I also took a trip with Tesla Model S in Germany and Austria.
The i3 waited for me at the parking hall. What a beautiful sight it was. Clean black and white cover, big 19″ wheels… The interior of i3 is distinct and simple. The center console is absent and the floor is flat. Makes it easier to move inside the car if needed.
Porvoon vanhan kaupungin laidalla on yksi Liikennevirta-tolppa valmiina, toisesta perustukset.
Sähköautojen latausjärjestelmien perinteinen ongelma on latauksen laskutus. Esimerkiksi keskinopea Mennekes-tolppa on siinä määrin yksinkertainen kapistus parkkiksen laidalla, että sitä varten ei kannata rakentaa omaa korttimaksupäätettä.
Last November we took a three day trip to Germany and Austria with Tesla Model S. The roadtrip was filled with interesting scenery, Tesla Superchargers, Smatrics network and Autobahns, with P85 Model S. After this I’ve been winter testing the performance of Nissan Leaf in Finland.
About a year ago I had strong believe and high hopes for BMW to bring the i3 to Finland before end of 2014. Well, this didn’t turn out, so it’s time to take the roadtrip abroad, again.
This time it’s Sweden and BMW i3. There’s maybe also some i8 and Tesla on the same trip. Travelling days are 6th and 7th of February.
Leaf Hyvinkään pikalataustolpalla. Moottoritie testattu. Toimii.
Kirjotin pari viikkoa sitten tapauksesta, jossa ajoin Helsinki-Mäntsälä -etappia vanhemmanmallisella Nissan Leafillä. Pakkasta oli aika paljon, -16 .. -19 astetta ja lopulta Mäntsälän pikalatausasemakin oli rikki. Reissu ei ollut erityisen onnistunut, ja se paljastikin kaksi sähköauton heikkoa kohtaa: pakkasen heikentämän akunkeston, sekä latausverkon haavoittuvuuden.
Matkaa leimasi todella kovalla teholla käyvä lämmitin, joka otti jatkuvasti 4,5 kW tehoa ajoakusta. Muuten sähköautojen talvitoiminnoissa ei sinänsä ollut valittamista.
Siksi olikin mukava päästä ottamaan revanssia uudella, vain noin 300 km ajetulla Nissan Leafillä.
Sähköautot ovat päästöttömiä (ei pakoputkea, ei savuja). Vai ovatkohan sittenkään?
Autojen ympäristökuorma on monimutkainen ongelma. Lopullista totuutta on vaikea esittää.
Saksalainen TÜV Nord on kuitenkin päässyt yhteen versioon totuudesta. Kun verrokkina on sama korimalli, joka on saatavilla niin diesel-, bensiini-, kuin sähkökäyttöisenäkin on ympäristökuorman vertaamisessa jotain mieltä.
Kyseessä ovat Mercedes-Benzin Teslan tekniikkaan nojaava B-sarja, sekä Volkswagenin Golf. Molempien autojen osalta TÜV totesi, että koko elinkaaren yli Euroopassa ladattava sähköauto päästää taivaalle vähemmän hiiltä, mitä vastaava polttomoottoriversio. Ja on syytä korostaa, että esimerkiksi Golffin osalta verrokkina oli 1.6 TDI -diesel, mikä on yksi markkinoiden vähäruokaisimmista koneista.
Auto liittyi pikalataukseen, mutta virta ei kytkeytynyt päälle.
Talvi on mielenkiintoista aikaa. Meillä Helsingissä oli loppiaisena aamusta noin 15 astetta pakkasta, mikä onkin oikein mukava lämpötila sähköauton talvitestaukselle.
Alla on Nissan Leaf, noin vuosimallia 2012. Ei siis se aivan uusin, lämpöpumpullinen versio. Tarkoitus oli ajaa Mäntsälän pikalaturin kautta Lahden suuntaan vielä muutaman kymmenen kilometriä, josta palattaisiin myöhemmin päivällä Mäntsälän laturin kautta takaisin Helsinkiin.
Matka alkaa kotoa Helsingistä, jossa akku on täynnä ja auto kiinni 16 ampeerin sähkössä, tavallisessa pistorasiassa. Puolen tunnin ennakkolämmitys imaisee akkua parikymmentä prosenttia, mikä pääsee yllättämään. Käykin ilmi, että lämmitys ottaa jopa 4,5 kW tehoa, kun normaali pistorasia pystyy jakelemaan enimmillään noin 3 kW. Erotus imaistaan akustosta. Olikin hieman jännää lähteä pitkälle etapille näin kylmässä, vajaalla akulla.
Taas kerran matkaa tehdään kahden numeron varassa: Navigaattorin ilmoittama jäljellä oleva ajomatka suhteessa jäljellä olevaan akun kantamaan. Nopeasti käy ilmi, että pakkasella Leaf ei tiedä paljoakaan todellisesta rangesta, joka vähenee nopeammin kuin tie alla jää taakse.
Yksi käytetyimpiä myyntiargumentteja sähköautoille on niiden huollon keveys. Sähköautoissa ei vaihdeta öljyjä, sytytystulppia taikka jakohihnoja. Kaksoiskytkin-vaihdelaatikkoa ei ole, eikä kardaani-akseleita.
Kevyempi huollontarve onkin aivan totta. Tästä huolimatta sähköautokaan ei ole huoltovapaa. Siitä vaihdetaan jarrujen osia, tuulilasinpyyhkimen sulkaa ja lamppujakin kuten mistä tahansa autosta. Lisäksi sähkötekniikka tuo omat huollontarpeensa.
Olen syksyn aikana jututtanut muutamia sähköautoilijoita huoltoasioissa.
Olen tuskaillut Euroopan latausverkoston sirpalemaisuutta ja saarekkeisuutta muutamaan otteeseen. Jos haluat ajaa jotain muuta sähköautoa kuin Teslaa pitkin vanhaa mannerta, joudut hankkimaan jos jonkinlaista latausasemakorttia ja selvittämään hyvin monenlaisia latausasemakarttoja liikkuessasi maasta toiseen.
Kehitys kuitenkin kehittyy, ja pieniä edistysaskelia on tapahtunut syksyn ja talven aikana eri rintamilla. Muutos koostuu seuraavista asioista: Hubject, Intercharge, Liikennevirta ja Fortum Charge and Drive.
Kirjoitin muutama viikko sitten Ekorentistä, uudesta sähköautovuokraajasta pääkaupunkiseudulla. Systeemit ovat siinä määrin edenneet, että pääsin koeajolle itsenäisyyspäivän tienoilla.
Ekorent vuokraa vain Nissan Leafejä. Toimipisteitä on pääkaupunkiseudulla viisi, joista Ruoholahden ostoskeskuksen parkkiluola valikoitui kokeeseen.
Vuokrauksen ensimmäinen haaste iski latauskaapelin kanssa. Enston tolpissa on tyypillisesti kansi, joka lukitsee latauskaapelin kiinni tolppaan. Kansi aukeaa joko mekaanisesta kahvasta, nappulasta tai .. sitten ei ollenkaan, niinkuin tämä yksilö. Niinpä latauskaapeli jäi Ruoholahteen vaikka auto pääsikin sieltä pois.
Keskinopeaa latausta, mutta ruokaa ei saanut koko kylästä latauksen aikana! Neukichen am Grossvenediger, Itävalta.
Aikaisemmin kerroin tekemästämme kolmen päivän automatkasta Saksaan ja Itävaltaan. Mitä opittiin?
Reissu tehtiin alusta loppuun autoilun ehdoilla, mikä näkyi kilometreissä ja tunneissa: autoilemaan lähdettiin hetkeksi jopa aikaisin aamulla ennen hotellin aamupalan alkamista, kolmannen päivän aamupala puolestaan syötiin vasta pikalatauksen yhteydessä hotellillla – jotta saataisiin enemmän aikaa autoilulle.
Auto toimi mainiosti. Tesla Model S on ajettavuudeltaan juuri niin mainio, kuin niin moni netin blogi (tämä mukaan luettuna) hehkuttaa. Ajoin Aichstettenin ohi kesällä diesel-Mersulla ja kokemus Tesla Model S P85:llä 200 km/h nopeudessa oli todella hyvällä tavalla erilainen.
Auto myös herättää huomiota ja ajatuksia, jokaisella latauspaikalla. Pikalatauspaikoilla pääsimme jopa poseeraamaan Itävaltalaisrouvan kanssa, jonka puoliso otti meistä kuvaa auto taustalla. Salzburgissa pikalatausaseman hotellin omistaja osoittautui innokkaaksi Tesla-mieheksi ja parkkiksella autoa kuvailtiin ja tuijoteltiin. Vakiokysymys oli, että miten pitkälle yhdellä latauksella pääsee.
Last summer we had a plan to go to Germany and Switzerland with Tesla Model S. The initial plan didn’t work out, but the idea stayed. With Tesla there is also couple of other things: you can’t supercharge or drive the Tesla really fast in Finland, so this had to be done somewhere else.
Germany has the autobahns, superchargers and relatively cheap flights to take there. And they also had the Caro car rental company to rent the Tesla with reasonable pricing. This thing had to be done! We decided to drive as much for three days as it is possible. Everything was done to maximize the driving.
Marraskuun kahdeksantena päivänä pitkään odotettu matka alkoi Helsinki-Vantaalta. Joukko oli supistunut kahteen herrasmieheen. Lento Müncheniin, taksi autovuokraamolle, Tesla alle ja tien päälle. Iloinen yllätys oli auton malli: P85 kaikilla herkuilla. Auton kahden tonnin paino sisältää 420 hevosvoimaa ja 600 newtonmetriä vääntöä. Kiihtyy nollasta sataseen 4,2 sekunnissa.
Juttusarjan edellisessä osassa kerroin idean synnystä ja valmistelusta.
Tällaisella autolla kelpaa matkustaa! Tesla Model S P85 on auto, joka kelvannee puunhalaajan lisäksi myös todella vaativalle autoharrastajalle. Suorituskykyä riittää ja ajettavuus on huipussaan, vain muhkeat moottorinäänet ja tärinät loistavat poissaolollaan.
Moottoritie lentokentältä ensimmäiselle latausasemalle Aichstetteniin on monilla osuuksilla ilman nopeusrajoituksia. On vaikea kuvailla tunnetta, kun auto kiihtyy nopeasti, äänettömästi ja eleettömästi 210 kilometrin tuntinopeudelle. Tässä kohtaa rajoitin puuttuu peliin. Rekkaa, bemaria ja audia jää rivakasti taakse samalla kun auto ei tärise, ei murise eikä notku. Hyvällä asfaltilla edes rengasmeteliä ei juuri huomaa. Teslan alusta on häkellyttävän hieno.
Ensimmäinen pikalatausasema, Aichstetten, Saksa
Teslan Model S ei ole helppo auto saada allensa kohtuuhintaan. Sen ostamista ei voi harkitakkaan ja vuokraamot tuntuvat pitävän sitä kiven alla. Eikä Suomesssa sitä pysty pikalataamaan eikä ajamaankaan kunnon nopeuksilla. Joten mitä jos lähtisi jonnekin ulkomaille ajamaan autoa?
Saksa ei ole paska maa, sieltä löytyi nimittäin pieni ja tuntematon Caro-vuokraamo, joka vuokrasi Teslaa alle sadan euron päivähintaan. Ja Saksassa on Autobahnat. Lennot Müncheniin ovat edukkaita ja AirBnB-majoitus ei sekään paljoa maksa. Ja vuoretkin ovat siinä vieressä Itävallassa saavutettavissa. Tässä on suunnitelma!
Some months ago I wrote taking a roadtrip in Europe is difficult. Now, Saturday tomorrow the trip is actually becoming a reality. The flight takes us to Munich, Germany, where we’re about to rent the Tesla Model S and drive through Austria for three days. Back to Finland on Monday.
For trip we have three basic charging solutions. The fastest and cheapest is of course the Tesla Superchargers. There’s one in Aichstetten Germany, St. Anton Austria, Salzburg Austria and Irschenberg Germany. These chargers actually dictate a lot of the route.
First we’ll drive by Aichstetten to Lake Boden. The road is Autobahn and there’s no speed limits. This will be interesting part of the route, as we’re able to really test the performance of Model S. From Boden through the mountain roads 198 and 200 to St. Anton. Staying overnight there.
Sähköromun vei viimeiselle matkalleen uudenkarhea sähköauto. Nissanin NV200:n sähköautoversio on suunniteltu kaupunkien jakeluliikennettä silmällä pitäen.
Nissanin eNV-200 on tärkeä auto. Se on Mersun Viton ohella ainoa saatavilla oleva sähköpakettiauto, mutta Mersusta poiketen eNV-200:n voi ladata pikalatauksella. Mahdollisuus nopeaan 20-30 minuutin lataukseen on ainakin minulle aivan keskeistä, eikä sähköautoa ilman pikalatausta kannata edes harkita.
Suomalainen sähköautoala on vähitellen saamassa vauhtia. Uutena toimijana palvelunsa on lanseerannut Ekorent, jonka toimialana on sähköautojen vuokraus. Kyseessä carsharing-malli, jossa auton voi noutaa ilman muodollisuuksia vaikkapa vain muutamaksi tunniksi käyttöönsä.
EkoRentin autot ovat Nissan Leafejä. Toimitusjohtaja Juha Suojanen kehuukin Leafin olevan koeteltu auto, myös Suomen talvessa. Leafin etuna myös on sen hyödyntämän ChaDeMo-pikalatauksen yleisyys Helsingin seudulla, eurooppalaiseen CCS-lataukseen verrattuna. Leaf on hyvä kaupunkiauto, mutta maaseudullekin sillä pääsee.
Lue lisää
Sähköautojen lataus tehdään tavallisesti tyypin 2 “Mennekes” -liitännällä tai pikalatauksella. Mutta onhan se jatkuva latauspiuhan paikalleentökkiminen tylsää. Eikö sähkö voisi siirtyä ilman kaapeleita, langattomasti autoon?
Langaton sähkö on kuin onkin keksitty. Sähköä voidaan siirtää magneettikentällä parinkymmenen sentin matka, mikä riittää hyvin tien pinnasta auton pohjaan. Langaton lataus tuo mukanaan vankan joukon etuja: Liittimien ja luukkujen mekaaninen kuluminen jää kokonaan pois, autoa tulee ladattua vaivattomuuden ansiosta useammin ja lataus on immuuni lumelle, jäälle ja ilkivallalle – toisin kuin latausliittimet.
Volkswagen Center lähellä Helsinki-Vantaan lentokenttää kattaa CCS-latausaseman. Tätä asemaa on kuitenkin turha etsiä useimmista latausasemakartoista. Sinänsä yksityisellä autoliikkeellä toki on oikeus olla suuremmin huutelematta omasta asemastaan ja keskittyä asiakkaidensa palvelemiseen.
Olet suunnitellut automatkaa jo pitkään. Edessä on pitkä rupeama, yli tuhat kilometriä erilaisia teitä, kaupunkeja ja maaseutua. Pitkä matka pitää suunnitella huolellisesti, sillä sen ajaminen ei ole ihan yksinkertaista.
Keskeistä matkalla on auton tankkaus, ilman bensaa matkanteko loppuu. Tämä ei ole ihan helppoa, sillä huoltamoita kyllä on muutama, mutta kukaan ei oikein tiedä missä. Niipä Google avuksi, äkkiä löytyy kolmesta viiteen erilaista nettipalvelua jotka kertovat missä tankata. Jokainen kertoo vähän eri paikkoja ja eri saatavuustietoja, joten jokainen pysähdys tulee miettiä etukäteen.
Teslan nelivetorakenteen arkkitehtuuri. Kuva: Tesla Motors.
Tesla Motorsin Elon Musk piti odotetun tiedotustilaisuutensa pari päivää sitten. Luvassa oli “D”, ja “jotain muuta”. Aika monissa arvailuissa osuttiinkin oikeaan: Kyseessä on neliveto ja älykästä ajamista. Teslan terminologialla ilmaistuna kyseessä on Dual Motor ja Autopilot. Neliveto tulee ensin saataville tehokkaimmalle P85-mallille, ja myöhemmin 85 kWh- ja 60 kWh-malleille.
Neliveto ei varsinaisesti yllättänyt. Musk on jo kauan sitten luvannut Model S:stä nelivetoisen version ja teknologiaa on joka tapauksessa kehitetty tulevaa Model X:ää varten. Uutinen onkin ehkä yksityiskohdissa, mitkä ovat mielenkiintoisia.
Volvo V60 Plug-in Hybrid: 280 hevosvoimaa ja 1,8 litraa satasella.
Volvo V60 oli Volvon ensimmäinen pistokehybridi. Eikä mikä tahansa puunhalaaja-auto, vaan Volvon tehokkaalla (215 hv) D5 -diesel-moottorilla ja 70 hepan sähkökoneella varustettu perhesportti. Kiihtyvyys nollasta sataseen ilmoitetaan olevan 6,1 sekuntia, ja kulutuslukema keskimäärin 1,8 litraa satasella. Pelkällä sähköllä päästään noin 50 kilometriä.
The sister of e-Golf is the new plug-in hybrid Golf GTE.
Thanks to local Volkswagen in Finland, I had a chance to test drive the Volkswagen e-Up and e-Golf couple of weeks ago. I wrote couple of posts right away in Finnish, here and here.
But now it’s time for some Londonish post.
To really understand the whole point of Volkswagen e-Golf, we first need to discuss the Golf in general. VW Golf is not just another car. It’s a complete definition and culture of German engineering skills. It’s the greatest middle-class car ever invented. Toyota Corolla or Auris is compared to Golf, and nothing else.
There’s also fast charging option with 40 kW CCS.
The electrification of Golf is massively important to Volkswagen. With e-Golf Volkswagen says they essentially can and will make cars not just gas or diesel driven, but also natural gas, electric and electric-gasoline hybrid (the GTE Golf). And not just any car, but the one and only Golf.
So how does e-Golf perform? Very well. It’s clear Volkswagen has tested and tried every cable, bult and piece of this car before the launch. They simply cannot afford to fail.
If you are looking for surprises or some magical feel in e-Golf, you’re probably going to be disappointed. The car is very much like any other Mk7 Golf, it just happens to be electric. Or maybe it’s little more silent. And maybe the response to pushing down the pedal is more instant.
e-Golf shares the very same MQB-platform as any other Golf, or the future VW Passat or Skoda Octavia. So be ready for plug-in Passats and all-electric Octavias too.
Golffin latausvirtaa voidaan säätää ainakin väliaikaisen latauksen laatikosta. Ei siis auton kojelaudasta kuten Tesla Model S:ssä? Laturi on KOPP Percedos, Volkswagen ei siis ole brändännyt laturia, toisin kuin Nissan ja Tesla.
Volkkarin e-Golf ensiesiteltiin Suomessa perjantaina 19.9. Ensimmäiset tunnelmat on kirjoitettu, on aika käydä läpi auton sähkötekniikkaa.
Tämä voisi olla mikä tahansa Golf. Mutta se on e-Golf. Tunnusmerkkinä muun muassa erityiset sumuvalot.
Sähköautoja on tehty yli sata vuotta, mutta vasta nyt markkinoille on saatu auto, josta voidaan rakentaa samalla tuotantolinjalla vaikkapa maakaasua, sähköä tai bensaakin käyttävä versio. Tai sähkö-bensa-hybridi. Ja ehkä joskus vetyautokin.
Kyseessä on saksalaisen Volkswagenin MQB-alusta. Siitä voidaan rakentaa kuudella eri voimanlähteellä tai voimanlähdeyhdistelmällä toimiva versio. Sen tunnetuimpia sovellutuksia lienevät Golf, Skoda Octavia ja tuleva Passat. Nyt täysin sähkökäyttöinen e-Golf esiteltiin yhdessä NSF-alustaa hyödyntävän täysin sähköisen e-Up! -auton kanssa myös Suomessa. Kolmantena esittelyautona oli Golf GTE.
Suomen maanteillä ajaa tällä hetkellä ainakin yksi Tesla-taksi. Auton kotipaikka on Espoo. Aivan lähipäivinä Järvenpää saa kuitenkin tasavallan uusimman taksiauto-Teslan.
Kyseessä on taksiautoilija Heikki Kankaan uudenkarhea Model S, 85 kWh-akustolla. Kangas ajoi auton Hollannista Suomeen syyskuun alussa. Vielä siirtokilvissä oleva Model S pääsi Helsinkiläisen Taksituote Oy:n pajalle, jossa siihen asennetaan taksikäytössä tarvittavat laitteet, kuten taksamittari.
Nissan Leaf Europcarilta alkaa olla jo vakioauto. Siitä olen kirjoittanut muun muassa Kouvolan reissun kokemuksien innoittamana. Tällä kertaa vuokra-Leafin matka vei ensimmäistä kertaa mökkeilemään Kemiön saarelle. Matkan mahdollisti Salon ABC:lle avattu pikalatausasema.
Salon aseman sijainti Helsinkiin nähden on Leaf-kuljettajalle perin mielenkiintoinen. Matka, 110 km on melkein kokonaan moottoritietä, mikä tunnetusti tyhjentää Leafin akut noin 70 kilometrin ajon jälkeen. Leafin kantama hitaammilla nopeuksilla on kuitenkin jopa 160 km, ja lisäksi myös Lohjalla on pikalatausasema.
Miten siis matkataan? Vaihtoehtoja on oikeastaan kolme. Ajetaan hitaasti, ehkä kahdeksaakymppiä Saloon. Tai sitten ajetaan moottoritienopeuksia, mutta ladataan välissä Lohjalla. Kolmas vaihtoehto on löytää jokin iso, nopeahko kulkupeli jonka imussa matkataaan Saloon.
Hesari kirjoitti artikkelin Jari Sarasvuon uuden auton ostohankkeista. Sarasvuon mukaan auto herätti poikamaista innostusta, vaikka hankintapäätöksen osana oli myös ympäristösyitä.
Artikkelissa oli äänessä myös Autontuojat ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio. Kallion mukaan Teslassa ei ole juurikaan innovatiivisuutta – vain suuri ajoakku. Kyseessä lienee toimittajan valikoiva sitaatinvalinta, mutta ajatus innovatiivisuudesta on silti pohdinnan arvoinen.
Jukka Anttonen potkimassa äCorollan renkaita. Lue muutkin sähköautojutut täältä.
Bemarin i3:sta tai Tesla Model S:ää tutkiessa tuntuu välillä siltä, että sähköautot ovat joltain polttomoottoriautoille tuntemattomalta tulevaisuuden planeetalta tulleita ihmekoneita. Neljä pyörää ja ratti löytyy edelleen, mutta kaikki muu tuntuu muuttuneen.
Siksi olikin mielenkiintoista tutustua vuoden 2009 Toyota Corollan sähköautomuunnokseen. Kyseessä on Äpy-lehtien liiton piirissä tuotettu äCorolla. Otaniemeläinen wappuhuumorijulkaisu ilmestyy Julkun kanssa vuorovuosin, ja ensi keväänä vuorossa on Äpy. Eli äCorollalla on edessä monia lehden (tai sen kaltaisen) myyntikilometrejä.
Sveitsin Schaffhausenin ainoa julkinen latauspiste toimii Sveitsin Frangeilla, siis kolikoilla. Toivottavasti sähköautoilijalla on niitä mukana.
Yksi isoimmista esteistä sähköautojen yleistymiselle on latausverkon puute. Varsinkin pikalatausasemia tarvittaisiin enemmän pääväylien varteen, jotta pidemmät matkat sähköisellä ajamisellä voisivat olla mahdollisia. Kaupungissa kotilataus riittää melkein kaikkeen ajoon.
Suomessa on viimeisen puolen vuoden aikana saatu sekä uusia latausasemia, että uusi latausoperaattori Liikennevirta Oy. Jälkimmäisen tavoite ei ehkä niinkään ole laajentaa latausverkostoa, vaan mahdollistaa eri lataustoimijoiden välinen helppo ja selkeä laskutus.
Tälle todella on tarvetta.
Holidays are finally here! This summer our family did the long waited road trip to Southern Europe and the Alps. Specially Munich area in Germany and Northern Switzerland.
Would it be possible to do it electric? And if not, why?
It’s time for my second infograph about electric mobility. First one was about EV Charging technology. What do you like? Please comment via Twitter: twitter.com/TuomasSauliala
ABC Korian pikalatausasema antaa sähköa niin ChaDeMo- kuin CCS-liittimen kautta.
Nissanin sähköauto Leaf ei ole uusi tuttavuus. Se on markkinoiden ensimmäinen vakavasti otettava ja keskiluokan saavutettavissa oleva sähköauto. Olen ajellut sillä lyhyehköjä etappeja ennekin.
Nyt vuorossa oli ensimmäistä kertaa pidempi etappi, yhteensä noin 300 kilometriä Helsinki – Kouvola -reitillä molempiin suuntiin, hyödyntäen reitille vain muutama päivä sitten avattuja pikalatausasemia.
Sinne jäi auto, Sixt-autovuokraamon paikalle.
Kolme päivää Tesla Model S:ää on takana. Ensimmäisen päivän tunnelmat ja sitä seuranneen kahden ajopäivän kokemukset on kirjoitettu, joten on aika pohtia arviota autosta.
Ilmeeni Tesla Model S:n ratissa. Sama virne toistui jokaisella kuskilla pienen kokeilukiihdytyksen jälkeen.
Kaikkien sähköautojen isä, äiti ja kummipoika saapui keväisenä sateisena iltana kotiovelle toimitettuna. Valitettavasti akku oli aivan tyhjänä, joten todelliset ajorundit pääsi ottamaan vasta seuraavana päivänä. Siis kokonainen yö odottamista!
Tesla Model S. Sähköautoja yhtään tuntevalle ei tarvitse muuta sanoa, kun mielikuva holtittomalla hinnalla, suorituskyvyllä ja kantamalla varustetusta käytännöllisestä, kauniista ja laadukkaasta sähköautosta on syntynyt otsalohkoon.
Espoon itäisissä kaupunginosissa sijaitsee Otaniemen kampusalue, jonka yksi kummallisimmista rakennuksista on Dipoli. Tänään siellä järjestettiin parin sadan osallistujan voimin Teknologiateollisuuden Sähköisen liikenteen foorumi.
Päivän aiheena oli sähköisen liikenteen tekniset ratkaisut, infrastruktuurin kehitys, energian tuotto ja -kulutus ja liikenneratkaisut yleisesti. Monissa puheenvuoroissa sivuttiin myös verotuskäytäntöjä.
Mitä päivästä sitten jäi käteen?
Ei ole kuin muutama päivä siitä, kun Tesla juhlisti sadatta Supercharger-pikalatausasemaansa:
Announcing our 100th Supercharger! We’ve cut the ribbon on #Supercharger100 in Hamilton, NJ. http://t.co/nreYbLpiwW pic.twitter.com/kAhe3mZmwf
— Tesla Motors (@TeslaMotors) April 24, 2014
Muutama viikko sitten innostuin suunnittelemaan kesälomareissua. Sveitsi on mukava lomakohde, ja varsin kohtuuhintainen majoituskin olisi luvassa. Sveitsin ongelmana on lentolippujen hinta: Oikestaan vain Geneveen ja Zürichiin myydään lentoja. Meidän perheelle lennot maksavat noin tonnin.
Mutta eihän reissun tarvitse Sveitsiin mennä: Esimerkiksi Saksan Müncheniin lentää halvemmalla, eikä siitä ajele junalla kuin muutaman tunnin Sveitsin puolelle.
Ja sitten on autovaihtoehto: Yksityisautoilun luvatusta maasta Saksasta voisi varmasti vuokrata menopelin jolla suunnata Sveitsiin. Mutta entä jos haluaisikin vuokrata sähköauton? Mitä vaihtoehtoja silloin on?
Edellinen postaus oli näkökulmaltaan hieman valikoiva; sähköauto ei sovellu Suomen olosuhteisiin. On siis aika esittää toinen puoli totuudesta.
Polttomoottoriautot eroavat monelta osin sähköisistä vastineistaan, mutta yksi keskeinen ero on jokapäiväisessä pysäköinnissä. Meillä Suomessa on lohkolämmittimien myötä vahva perinne ja olemassa olevaa infrastruktuuria auton kytkemisessä sähköihin yöksi – keskeisessä Euroopassa tähän ei ole totuttu. Sähköauto on siis lähtökohtaisesti vakioparkkiksellaan sähköissä kiinni.
Sähköautojen soveltuvuutta Suomen oloihin voi pohtia monelta kantilta. Annankin tässä näkökulmaa sille, miksi sähköautot eivät sovellu Suomen olosuhteisiin.
Keskeisin ongelma sähköautoissa on kaikkialla maailmassa, eikä vain Suomen korkeudella, auton ajoakku. Se on kallis ja painava ja antaa tavallisesti vain murto-osan siitä ajomatkasta mitä täysi bensatankki polttomoottoriautolle. Meillä Suomessa olosuhteita hankaloittaa vielä se, että talven kylmyys pienentää entisestään akun tehoa ja toisaalta etäisyydet Suomessa ovat pitkiä joten lyhyt ajomatka rankaisee suomalaista kuljettajaa enemmän kuin keskieurooppalaista.
Yksi maailman suurimmista autonvalmistajista, Saksalainen Volkswagen on aiheuttanut pienen kohun sähköautoalan blogeissa. Maaginen luku on 370 mailia, eli noin 600 kilometriä. Toinen suuri numero on 400 kilometriä.
Yleisradio kunnostautui haastattelemalla suomalaista Tesla Model S kuskia Yle Puhe -kanavan ohjelmassaan.
Journalisti pääsi auton kyytiin ja tarina kertoi sekä yleisesti autoista, että erityisesti Tesla Model S-autosta. Kohdassa 2:32.:
http://areena.yle.fi/radio/2185894
Sähköautomarkkina on alkanut vähitellen piristyä myös Suomessa. Nissan Leaf on valitettavasti ainoa järkevä täyssähköauto ostettavaksi Suomessa tällä hetkellä. Vain sille on olemassa muutama pikalatausasema Helsingin lähiseuduilla, kuten Hyvinkäällä ja Lohjalla. Tämä mahdollistaa kohtuullisesti matkanteon muutaman sadan kilometrin säteellä Helsingistä.
Vuosi lähestyy loppuaan. Vaikka joulu on vielä edessä, voidaan hetki pysähtyä arvailemaan vuoden 2014 koitoksia suomalaisessa sähköautomarkkinassa.
Autoalalla liikkuvan huhun mukaan neljännes Euroopan sähköautoista viedään tällä hetkellä Norjaan – maahan jossa asuu pari prosenttia maanosan väestöstä. Alan uutismedioista on voitu lukea, että Tesla Model S ohitti myyntiintulokuukautenaan uusissa tilauksissa Volkswagen Golffin, vain menettääkseen ykköspaikan Nissan Leafille. Tesla avasi Supercharger-verkkonsa ensimmäisenä Euroopassa juuri Norjassa.
Mistä oikein on kyse?
Sähköautot ovat ympäristöystävällisiä ja aika mageita. Ympäristöystävällisyys toteutuu ainakin paikallisesti, mutta unohdetaan saimaannorpat ja pandat hetkeksi ja pohditaanpa mitä autoilun sähköistyminen merkitsee kansantaloudellisesti, euroissa.
