Tässä hieman alivaloitetussa kuvassa ihastelemme e-Golfia ja sen Led-ajovaloja sekä Tammisaarelaista Enston lataustolppaa. Ihan kaikessa rauhassa, kiire ei ole minnekään.
Ajoin lauantain ja sunnuntain aikana Volkswagenin e-Golffia matkan Helsingistä Turun moottoritietä Salon kautta Kemiönsaarelle, josta takaisin Helsinkiin Tammisaaren kautta.
Volkswagen e-Golf esiteltiin Suomessa viime syksynä. Tuolloin tein tutustumista muutaman kilometrin kiertoajelulla Vantaalla. Mutta nyt takanani reilut 500 kilometriä kaupungissa ja maanteillä ja auton toiminnasta voi sanoa jotain perustellumpaa.
Reissuun päästiin suunnilleen parhaassa mahdollisessa sähköauton ajosäässä: Kirkas, kaunis keli ja juuri sopiva lämpötila jottei tarvinnut juurikaan lämmittää eikä jäähdyttää autoa. Ensimmäinen legi suuntautui ABC Piihoviin, joka on tavallinen ABC-asema Salon kohdalla.
Tai ei ihan tavallinen, siellä nimittäin on Volkkarin käyttämä CCS-tyypin pikalatausliitin. Matkaa Saloon oli navigaattorin mukaan 116 km, mikä on täysin tehtävissä e-Golffilla – ainakin jos ei aja kovin lujaa.
Aikaisemmin olin ajanut saman etapin vanhemmanmallisella Nissan Leafillä, ja silloin todella piti olla tarkkana akunkeston kanssa. Nyt pidin ajonopeuden rajoitusten mukaisena (100 – 120 km/h), joskin hetkenmatkaa pääsin bussin imussa ja viimeiselle muutamalle kymmenelle kilometrille hieman hidastin.
Salon ABC-Piihovin pikalatauspaikka on aurinkoinen.
Piihovin laturille päästiin kommelluksitta. Tämä oli jännä paikka: olin edellisenä perjantai-iltana testannut pari PK-seudun pikalaturia, eikä niistä kumpikaan toiminut Golffissa. Jos tämä laturi ei nyt toimisi, loppuisi matkanteko siihen.
Mutta kuinka ollakkaan, Fortumin Charge & Drive -verkon DBT:n valmistama CCS-laturi todella antoi virtasta, ja auto latautui mukavasti kauppa-asioinnin aikana. Täyteenhän sitä ei tarvinnutkaan saada, kun matkaa oli jäljellä vain noin 40 kilometriä mökille Kemiöön. Lataus maksoi muutaman euron.
Lossijono. #eGolfRoadtrip #volkswagen #golf #sähköauto #Angelniemi #Kimito
Kuva, jonka Tuomas Sauliala (@tsaulial) julkaisi
Mökille tultiin mukavasti lounasaikaan. Tämä matka meni hyvin! Ja auto heti laturiin, kahdeksaan ampeeriin rajattuun Schuko-syöttöön. Tällä liitännällä tyhjästä täyteen lataus kestäisi yli kymmenen tuntia.
Vanhassakin varastossa voi olla uudet sähköt. Sieltä sitä tuli vajaa pari kilowattia.
Päivällä ajeltiin vielä muutama reissu kylille ja takaisin.
Paluumatka sunnuntaina lähti taas täydellä akulla liikkeelle, tällä kertaa kylmemmässä ja kosteammassa kelissä. E-Golf palveli mitä mainioimmin mutkaisella saaristoetapilla. Mantereelle Strömman kanavan yli, ja siitä keula kohti Tammisaarta.
Tammisaaressa Golffia odotti Liikennevirran hallinnoima Ekenäs Energin pikalaturi. Yllätys ei ollut varsinaisesti suuri, kun laturi ei toiminut Golffin kanssa. Pikalataus Tammisaaressa jäi siis haaveeksi.
Tammisaaren pikalaturin Chademo-liitin on ilmeisen toimiva, mutta CCS ei jutellut volkkarin kanssa.
Joku insinööri voisi osata tulkita tätä virheilmoitusta.
Olin suunnitellut vararatkaisuksi hitaamman Type 2 “Mennekes” -latauksen. Tällainen Enston tolppa löytyi kaupungintalon vierestä. Onneksi ajoakku oli vielä puolillaan ja kotimatka oli hitaampa valtatietä – latausta ei tarvitsisi odotella kuin pari tuntia jotta se riittäisi viemään kotiin.
Parin tunnin tauko oli tarkoitus käyttää lounastamiseen ja leikkapaikka-fasiliteetteihin tutustuessa. Pahaksi onneksi vesisade sotki suunnitelmat,ja päätimmekin jatkaa matkaa vajaalla akulla Liikennevirran uusimmalle latauspisteelle Kirkkonummelle.
Ystävällinen Electric Arenan väki antoi omastaan kiireiselle volkkarikuskille.
Kirkkonummelle ajettiin taas viimeisillä elektroneilla matalan akun varoitusvalon loistaessa kojelaudassa. Latauspaikka olikin tällä kertaa varattu Nissanin toimesta. Hyväksi onneksi Leaf-kuski löytyi puhelimella, ja hän pysätti latauksensa etänä, ja pääsin työntämään oman kaapelin kiinni Golffiin. Tällainen kaukotoiminto on rakennettu osaksi Liikennevirran matkapuhelinaplikaatiota.
Puolin tuntia lisää latinkia, ja matka jatkui taas – tällä kertaa kotiin.
Loppu hyvin, kaikki hyvin. Tai jotain. Volkswagenin e-Golf on mielenkiintoinen auto. Se on niin pitkälle klassinen Golf, että välillä pitää melkein tarkistaa mittaristosta että nyt mennään sähköllä eikä bensalla. Toisaalta siinä on hämmentäviä puutteita, jotka voivat olla jollekulle jopa ratkaisevia autohankintaa tehdessä.
Mutta näistä lisää seuraavassa postauksessa!