Tiedättekö sen tunteen, kun löytää komeron perältä muutama vuosi sitten käytössä olleen tavaran tai vaatteen, jota ei vain ole tarvinnut viimeaikoina? Sellainen lämmin, ja muistoja herättävä filis.
Vähän samassa maailmassa oltiin kesällä ja keväästä, kun tein pitkästä aikaa kirjan taittoa, eli printtihanketta. Siinä missä webissä asiat etenevät nopeasti ja kaikki on vähän häilyvää, on printtimaailmassa asiat täsmällisiä millimetreineen ja painotaloineen.
Tehtävänä oli liittää kuvaa ja tekstiä painopinnalle ja järjestää painatus painotalon kanssa. Kivaa pitkästä aikaa!
Mutta eihän hommat tälläkään kertaa menneet ihan niinkuin Strömsössä. Onkin aika kerrata printtihankkeen onnistumisen edellytykset.
Hyvä tuottaja on tekijän paras kaveri
Kaikissa projekteissa, myös printtihankkeissa, tarvitaan joku joka pitää langat käsissään. On ehkä yleinen harhaluulo, että kirjan kirjoittaja tekee tämän. Näinhän asia ei ole – tarvitaan tuottajaa!
Tekstin kirjoittajalla on paras käsitys substanssista, eli itse asiasisällöstä. Kirjoittaja ei tiedä mitä sitoumuksia kustantajalla on vaikkapa sidosryhmille, tai mihin sivumäärään teos on mahdutettava. Tai miten monta kuvaa budjetissa on mahdollisuus tilata kuvittajalta.
Tässä kohtaa tuottaja astuu kuvioihin. Hänen tehtävänään on:
- Pitää yhteyksiä eri tekijöihin siten, että kaikki tietävät missä projekti menee ja mitä juuri heiltä odotetaan.
- Pitää kustantavan osapuolen puolta projektissa: Kustannukset kurissa, kokonaiskuva kustantajan ajatusmaailman mukaisena.
- Tehdä viimekädessä päätökset siitä mitä julkaistaan ja mitä ei.
- Kantaa vastuuta!
Oikoluku ja sisällön tarkistus
Sisällön oikoluku on kielenhuollollinen tehtävä. Siinä tutkitaan onko suomenkieli kohdallaan. Mutta sisällön tarkistamisessa on kyse paljon muustakin:
- Tarkistetaan vastaako kirjan kaikki sisältö haluttua alkuperäistä tavoitetta. Ei riitä, että leipäteksti on kohdallaan, myös otsikoinnin pitää olla eheä, kuvatekstien kohdallaan ja erilaisten kuvaajien ja taulukoiden tekstit valmiita.
- Tarkistetaan terminologia. Varsinkin jos kirjoittajia on kirjassa paljon, on syytä tarkistaa että kaikki kirjoittajat käyttävät samojen asioiden kohdalla samoja termejä.
- Tarkistetaan sisällön oikeellisuus. On syytä tarkistaa pitävätkö kirjoittajan väittämät paikkaansa, sillä välillä yksittäisillä kirjoittajilla voi todella olla myös yksittäisiä näkemyksiä mitkä tulevat tekstissä esille.-
Pelkät matskut ei riitä – myös oikeuksien pitää olla kunnossa
Tuottajavastuun ja sisällön oikeellisuuden lisäksi tekijänoikeudet ovat tärkeä ja usein unohtuva asia. Mikä tahansa sisältö, jonka on itse luonut on helppoa – sen saa julkaista. Mutta jos on ottanut itse kuvan missä on ihmisiä, menee asia heti vaikeammaksi: kuvassaolijoilta tarvitaan luvat julkaisuun.
Vielä vaikeammaksi homma menee, jos jostain löytyy kuva mistä ei oikein tiedetä että kuka kuvan on ottanut tai kuka kuvassa on. Lisäksi hankaluuksia tulee nuottien kanssa, jotka kuvaavat lauluja tai kappaleita joiden tekijöistä ei ole tietoa.
Viime kädessä voidaankin joutua tilanteeseen, jossa hallussoleva ja aiheeseen sopiva aineisto jää julkaisematta puhtaasti tekijänoikeudellisista syistä.
Kuten web-projekteissa, myös kirjahankkeissa projektin johtajan vetovastuu on suuri. Kirjahankkeiden oleellinen ero webbihankkeisiin on se, että kirjoja ei voida julkaisun jälkeen enää päivittää. Se mikä painetaan paperille, jää paperille. Webbisivuja voidaan ja niitä kannattaakin päivittää pitkin julkaisujaksoa.