Hyvä kuvaaja tulee ihmisten kanssa toimeen

Mistä tunnistaa hyvän teatteriroudarin? Hän kävelee keskellä näytöstä lavalle ja vie puolet lavasteista mukanaan – eikä kukaan yleisössä huomaa mitään.

Hyvä tapahtumavalokuvaaja on monella tapaa samanlainen. Paitsi että hyvä tapahtumakuvaaja juttelee ihmisten kanssa, on sosiaalinen – eikä kukaan huomaa että hän ottaa samalla mainiot ruudut tapahtumasta.

kuvaaja-2

Tapahtumakuvaus on eri kuvaus

Kuvaan paljon erilaisia tapahtumia. On paljon ihmisiä koolla, tyypillisesti julkishallinnon juhlien tai firmojen kekkereiden takia. Parin, kolmen päivän seminaarejakin on kuvattu. Päivällä kokoustetaan, ollaan virallisia. Illalla vaihdetaan vapaalle, juotavaa ja ohjelmaa on. Välissä syödään. Ja juodaan lisää.

kuvaaja-1

Kuvaajana olen töissä tapahtumassa. Näen samat ihmiset päivän muodollisissa kuvioissa ja illalla rentoutumassa. Työni on vangita ruutuihin molemmat tunnelmat. Valomerkin lähestyessä pitää olla tarkkana, että jokaisessa kuvassa ihmiset ovat edustavia ja jokaisen kuvan voisi näyttää vaikka kuvassaolijan äidille.

Kaikista juhlan tai seminaarin tekijöistä juuri valokuvaaja toimii usein henkilökohtaisimmalla tasolla. Kuvaaja vangitsee ihmisiä parhaimmillaan – tai heikoimmillaan.

Luottamus ja mutkattomuus kuvaajan ja kuvattavan välillä on onnistumisen edellytys. Asetelma on epäreilu: kuvattavat ihmiset eivät ole ammattilaisia malleja, he eivät tunne kuvaajaa, eivätkä he voi olla täysin varmoja mihin kuvia käytetään. Viimeisimmästä asiasta ei tarvitse olla huolissaan: Kuvaaja, joka käyttää ottamiaan kuvia epäasiallisesti on hyvin nopeasti entinen kuvaaja.

Mutta miten rakennetaan luottamusta muutamassa tunnissa kuvaajan ja kuvattavan välille? Juuri tässä astuu kuvaajan persoona peliin. Ei auta vaikka kuvaaja olisi miten taitava kamerankäyttäjä tai sommittelija, jos hän ei pääse ihmisten kanssa kontaktiin. Kuvaajan täytyy tietää asiakasfirman tai -organisaation toimialasta, historista ja ihmisistä voidakseen käydä sujuvaa small talkkia osallistujien kanssa.

Muistan elävästi Tieto Oyj:n tilaisuuden, jossa keskustelua tuli konesaleista ja niiden rakenteista. Teekkaritausta ja PC-serveriraudan tuntemuksen arvo oli juuri sillä hetkellä paljon arvokkaampaa kuin kuvaustaito. Metsolla tietämys turbulenssi- ja kavitaatioilmiöistä auttoi kummasti kun juteltiin venttiilitekniikasta. Ja kuin taikaiskusta näiden keskustelujen jälkeen kuvaus ihmisten kanssa sujui mallikkaasti.

Ja tottakai kuvaajan pitää kyetä puhumaan omasta jutustaan – valokuvauksesta. Joka tilaisuudessa joku tulee kyselemään kamerakalustosta, kertoo omastaan ja pohtii koko laitteiston kovaa hintaa. Fraasit ovat aina samoja, vieras ei tiedä toistelevansa samoja lauseita muiden tapahtumien vieraiden kanssa. Minä tiedän. Asiakas on aina oikeassa – ja asiakkaan kamera on aina hyvä.

Vinkkejä tapahtumakuvauksen ostajalle

  • Kerro tapahtuman luonteesta, ohjelmasta, vieraista ja tapahtumapaikasta kuvaajalle kaikki mitä vain voit.
  • Kerro kuvaajalle myös mitä vieraat ovat mahdollisesti tehneet ennen kuvausajan alkua ja mitä he mahdollisesti tekevät tämän jälkeen.
  • Sovi kuvaajan kanssa selkeästi miten kuvat toimitetaan asiakkaalle ja voivatko tilaisuuden yksittäiset osallistujat saada kuvia käyttöönsä. Vaikka kuvaajalle kuvien luovutus kävisikin päinsä, voi asiakasorganisaatio olla tästä eri mieltä.
  • Ota kantaa toivotko kuvaajan olevan aktiivisessa kontaktissa osallistujien kanssa, vai haluatko että kuvaaja toimii mahdollisimman huomaamattomasti.