Ei ole kuin muutama päivä siitä, kun Tesla juhlisti sadatta Supercharger-pikalatausasemaansa:
Announcing our 100th Supercharger! We’ve cut the ribbon on #Supercharger100 in Hamilton, NJ. http://t.co/nreYbLpiwW pic.twitter.com/kAhe3mZmwf
— Tesla Motors (@TeslaMotors) April 24, 2014
Jotain ironiaa on ehkä siinäkin, että sadas asema avattiin juuri New Jerseyn osavaltioon, joka oli vain muutama viikko sitten kieltänyt Teslan suoramyyntimallin.
Tesla avasi ensimmäisen latausasemansa syyskuussa 2012. Kesti siis puolitoista vuotta tuoda sadas asema käyttöön. Nyt asemia on varsinkin Yhdysvalloissa, mutta parikymmentä myös Euroopassa.
Vauhti kiihtyy entisestään. Tänään Tesla ilmoitti tuovansa 200 asemaa lisää, vielä tämän vuoden aikana. Tesla avaa siis karkeasti yhden aseman päivässä koko loppuvuoden. Olemassaolevien latausasemien määrä kolminkertaistuu suunnilleen kolmanneksessa siinä ajasta mitä verkoston rakentamiseen on tähän mennessä kulunut aikaa.
#WattsUp: Tesla plans to install 200 more Superchargers globally this year. Three solar powered Superchargers sites are now open in China.
— Tesla Motors (@TeslaMotors) May 8, 2014
Teslan ratkaisu sähköautoistumisen muna-kana -ongelmaan tuntuu olevan infrastruktuurin rakennus ennen autojen myyntiä.
Elon Musk on ilmoittanut latausasemien hinnaksi 150 000 – 300 000 dollaria. Tältä pohjalta 200 aseman perustaminen voisi kustantaa ehkä 45 miljoonaa dollaria.
Ja jotta asiat eivät olisi liian helppoja, laajentaa Tesla myös Kiinassa. Vaikka Model S:iä on Kiinassa vain kourallinen, ovat ensimmäiset latausasemat jo käytössä. Elon Musk on julistanut Kiinasta tulevan ehkä tärkein markkina-alue koko yhtiölle.
China is charged! This week we switched on our first Superchargers in China. pic.twitter.com/AgRs1eCYMV
— Tesla Motors (@TeslaMotors) April 26, 2014
Kiina on jo nyt Saksan suurille valmistajille tärkeä yksittäinen markkina. Kiinan hallinnon herääminen maaperän ja ilman saastumiseen voi osaltaan auttaa sähköautojen markkinoille tuloa.
Toisaalta Kiina on ehkä myös maailman vaikeimpia markkinoita. Esimerkiksi Apple on yrittänyt vuosia saada iPhonensa todella lentoon Kiinassa, siinä kuitenkaan onnistumatta. Toisaalta taas Audi on raportoinut yli 20% kasvua Kiinan myynnissään.
Yksi esimerkki Kiinalaismarkkinoiden vaikeuksista on Supercharger-pikalatausasemien tekniikka: Ne ovat paikallisesta sähköverkosta irroitettuja. Kiinalainen Supercharger saa sähkönsä aurinkopaneeleista, jotka lataavat erillistä puskuriakkua. Varsinainen autonlataus tapahtuu tästä kiinteästä akusta.
Tällä hieman erikoisella ratkaisulla Tesla paitsi saavuttaa riippumattomuuden paikallisesta sähköverkosta, pystyy myös markkinoimaan latausratkaisuaan oikeasti nollapäästöisenä. Lisäksi suuret 120-135 kW lataustehot vaativat joka tapauksessa akuston puskuriksi, sillä muuten hetkellinen tehontarve verkkoon voisi lähestyä koko latausaseman osalta megawatin luokkaa.
Kaiken tämän lisäksi Tesla on käynnistänyt viiden miljardin dollarin “Gigafactory” -hankkeen rakentaakseen seuraavan sukupolven edullisemman kansanauto-Teslan akkuja massoittain. Tähän verrattuna 200 pikalaturin perustaminen on pikkuraha. Samoja akustoja tultaneen entistä enemmän käyttämään myös Supercharger-latausasemilla puskreina aurinkoenergiaa varastoimassa.
Teslan suurten volyymien edullisemman auton tuotanto perustuu uuteen tehtaaseen. Sen kysyntä taas perustuu pitkälti Supercharger-pikalatausverkkoon ja Model S:n luomiin mielikuviin. Teslan kuvio on ymmärrettävä mutta valtava. On ihme, että yhtiö on päässyt jo näinkin pitkälle, ja ihmeelliseltä tuntuu sekin että kaikessa suuruudenhulluudessaan Teslan sähköinen maailmanvalloitus saattaa onnistua.