Web-hankkeiden ulottuvuudet laajenevat jatkuvasti. Se mitä käyttäjä näkee selaimessaan on lopputulos monivaiheisesta projektista joka ei pääty siihen mitä käyttäjän selaimessa tänään tai huomenna on.
Web-projekti lähtee liikkeelle viestintätarpeesta: Se mitä ei ole netissä ei ole olemassa. Jos haluat myydä jotain, kertoa jostain tai ylipäätään perustella olemassaoloasi, web-sivusto on oltava.
Viesti muokataan sisällöksi. Siitä tehdään piirroksia, grafiikkaa, valokuvia. Se kirjoitetaan tekstiksi, ehkäpä muutamalla eri kielellä. Viestintuotanto ei välttämättä liity web-projektiin suoraan mitenkään, tai sitten se on elimellinen osa sitä. Tämä liittyy hakukoneoptimointiin.
Viesti – Visuaalinen ilme – Konseptointi
Viestiä tukemaan rakennetaan logot ja tunnuskuvat, värit, kirjoitusasun tyylisäännöt eli typografia. Nämä saatetaan saada myös annettuna. Tämän työn tuloksena saamme ohjeistuksen jota voidaan soveltaa web-sivujen lisäksi myös videoissa, painetussa viestinnässä ja kaikessa muussakin yritysviestinnässä. Juuri tämä yhtenevä viestintätyyli määrää paljon siitä julkisuuskuvasta mikä liiketoimistasi tulee. Yhtäinen viestintä vahvistaa laatuvaikutelmaa, parantaa sitä.
Joskus törmääkin harhakuvitelmaan, jossa web-sivusto on irrallinen kokonaisuus muusta yritysviestinnästä. Parhaaseen lopputulokseen viestinnässä päästäänkin silloin, kun web-kehittäjät ovat jatkuvassa yhteydessä muuhun viestintäväkeen.
Web-sivuston keskeinen tarve tutkitaan. Pohdimme sivuston käyttötapauksia ja ylläpitotarvetta. Yhä harvemmin sivuja tehdään nettiin kerran jonka jälkeen ne pysyvät muuttumattomina. Yhä useammin sisältöjä päivitetään jopa monta kertaa päivässä ja sisältöjä saatetaan kohdentaa eri käyttäjille erilaisina. Tätä vaihetta kutsutaan konseptoinniksi.
Käyttäjän vaatimusten ja toisaalta sivuston näyttävyyden pohjalta kehitetään käyttökokemus (User Experience, UX). Käyttökokemus syntyy paitsi sivuston ulkonäöstä ja viestistä, myös käyttöliittymästä ja interaktioista joita sivulla on. Onko palvelua helppo käyttää, kuinka nopeasti sivu latautuu, miten valikot toimivat, onko sivulla animointeja kohtuudella ja tyylikkäästi? Tämä asiat vaikuttavat visuaalisen ilmeen ohella.
Käyttöliittymää voidaan kehittää, testata ja kokeilla erilaisten rautalankamallien avulla ennen ensimmäisenkään koodirivin kirjoitusta. Web-hankkeen ei tarvitse olla kovinkaan kummonen, kun rautalankamalleista todella saadaan iloa ja hyötyä irti.
Osa käyttökokemusta on myös eri päätelaitteiden huomioon otto. Toisinaan tehdään web-projekteja, jotka toimivat vain tietokoneilla, mutta yleensä sivusto suunnitellaan toimimaan mukavasti myös tablet-laitteissa ja kännyköissä. Tällöin puhutaan responsiivisesta, eli mukautuvasta web-suunnittelusta.
Tärkeä tärkeä sisällönhallintajärjestelmä
Käytön ja ylläpidon vaatimukset määrittelevät sisällönhallintajärjestelmän valinnan. Sisällönhallintajärjestelmä (eng. Content Management System, CMS) on toisaalta tavallisilta käyttäjiltä piilotettu osa sivustoa, toisaalta yksi suurimmista web-projektissa tehtävistä yksittäisistä valinnoista. Siihen vaikuttavat muun muassa:
- Voidaanko palvelinta säätää vapaasti, vai onko tekninen alusta määrätty?
- Päivittääkö sivustoa tietotekniikka-alan ammattilainen, vai viestinnän ammattilainen? Onko päivittäjiä muutama vai monta?
- Täytyykö järjestelmän pystyä automatisoidusti vaihtamaan tietoja muiden järjestelmien kanssa? (Yhä useammin täytyy).
- Miten monenlaisia sisältöjä järjestelmän tulee pystyä julkaisemaan? Miten automatisoituja sisältöjen (esimerkiksi kuvien) käsittelyt ovat?
- Otetaanko jatkokehitystarpeet huomioon heti lähdössä, vai mietitäänkö niitä vasta vuoden, parin päästä?
- Pitääkö järjestelmälle olla saatavilla useita eri toimittajia, halutaanko väistää vendor lock-in tilanne?
Käytännössä kaikki sivustot keskustelevat kolmannen osapuolen järjestelmän kanssa, sillä sivustoja jaetaan Facebookissa ja muualla sosiaalisessa mediassa. Web-sivusto tulee siis toteuttaa siten, että pienkuvake ja introteksti Facebook-jaossa ovat järkeenkäypiä.
Konseptista tuotetaan rautalankamalli vaikkapa paperilla, tästä HTML/CSS -kehys. Tällöin toteutetaan tarvittavat responsive-tekniikat, mutta esimerkiksi typografiaa tai tunnuskuvia ei vielä sovelleta.
HTML-mallin jälkeen eriytyy kaksi polkua: tekninen, jossa toteutetaan taustajärjestelmiä ja visuaalinen, jossa toteutetaan julkista näkymää viimeistellymmäksi. Ideaalitapauksessa nämä kaksi polkua voidaan ajaa lopputuotteeseen asti toisistaan irrallisina, mutta käytännössä erilaista sovitustyötä tulee aina tehtäväksi. Irralliset kehityspolut mahdollisvat tehokkaamman tuotannon: Visuaalinen tiimi voi keskittyä omaan työhönsä samalla kun ohjelmistokehittäjät tekevät sovellusta.
Kun käyttökokemus on hiottu, ulkoasu viimeistelty, sisällönhallintajärjestelmän templatet koodattu loppuun asti ja vielä sisällöt tuotu systeemiin mukaan, on sivusto jo julkaisukelpoinen. Se viedään kehityspalvelimelta tuotantoon ja julkistetaan maailmalle.
Valmista www-sivustoa ei kuitenkaan ole tainnut kukaan vielä tehdä. Jokaista sivustoa voidaan (ja kannattaa!) kehittää. Kehittäminen on osa analytiikkaa ja johtopäätösten tekemistä. Palaan tähän ja hakukonelöydettävyyteen toisella kerralla.